Yksityiskohtia
Kiiltävät, valkoiset pinnat kaipaavat kaverikseen väriä ja tekstuuria.
Minulla on pitkäaikainen rakkaussuhde Finelin valmistamiin, Antti Nurmesniemen suunnittelemiin Pehtoori-pannuihin. Omistan niitä kolme; kuvan punaisen, laivastonsinisen ja valkoisen. Enempää en tarvitse, enkä oikeastaan haluakaan.
Vanhan jauhotiinun ostin vuosia sitten maalaiskylän huutokaupasta. Maksoin siitä muistaakseni kolme euroa. Se on vino, pinttynyt ja liitoksistaan halkeillut ja sitä täytyy aika ajoin liottaa vedessä, jotta se pysyisi kasassa kuivassa huoneilmassa, mutta vaivannäkö tuo juuri sopivasti eloa valkoisen ja mustan hallitsemaan sisustukseen.
4 Comments
Post a comment
Jos se onkin taikinatiinu. Meilla tehtiin hapanleipaa tuollaisessa.
Sita ei koskaan pesty ja taikinan juuri kuivui ja sailyi seuraavaan kertaan.
No periaatteessa varmasti toimisi taikinatiinunakin, mutta tuo on tilavuudeltaan niin pieni, ettei siinä oikein mahtuisi edes yhden leivän taikinaa tekemään. Käytössä olen noita pieniä nähnyt jauhon ja maltaiden säilytyksessä vielä joskus 80-luvulla.
Kuvasta kuvittelin isommaksikin…
Kaunis!