Skip to content

Posts tagged ‘huonekalut’

swiTCh

Toisinaan nettiä penkoessaan törmää neronleimauksiin.

Loistava esimerkki neronleimauksesta on belgialaisen Ellen Ectorsin suunnittelema swiTCh, joka on yhtäaikaa niin nojatuoli, kuin pöytä ja jakkarakin.

Henkilökohtaisesti olen erityisen innostunut pallon muotoisesta istuinosasta; kaunista, istuimeksi tarkoitettua palloa on käytännössä mahdoton löytää ja pääasiallisesti urheiluvälineiksi tarkoitetut pilatespallot ovat hävyttömän rumia kumikuulia, olkoonkin, että niiden päällä voi istua.

Jos kodissani olisi tilaa swiTChin kaltaiselle kalusteelle, voisin hyvinkin harkita sellaisen hankkimista. En kuitenkaan tahdo tukkia avaraa tilaa liioilla  huonekaluilla. Pelkän pallon muotoisen jakkaran tai ottomaanin ostaisin sen sijaan oitis, sillä sellaiselle olisi käyttöä ja tilaa, mutta en ainakaan vielä ole löytänyt mieleistäni.

Toisinaan olen kyllä mulkoillut sillä silmällä Mum’sin pallo-jakkaroita, jotka siis perustuvat pilatespallon päälle kudottuun päälliseen. Liki 500 euroa moisesta tuntuu kuitenkin aika suolaiselle hinnalle, olkoonkin, että kyseessä on uniikki, käsintehty tuote. Sitäpaitsi olen tykästynyt uuteen kotiin muutettuani nahkaan, sillä kokemukseni mukaan se on lapsi- ja lemmikkiperheessä se kaikkein helpoin materiaali pitää puhtaana; kostea rätti kun irrottaa kutakuinkin tahran kuin tahran.

(Kuvat: switchtablechair.biz)

Kaaos

Kunpa voisinkin sanoa, että koti on valmis ja viimeisen päälle, vaan kun ei ole.

Huonekalut on tosin jo purettu paketeistaan. On iso ruokapöytä, kuusi valkoisella nahkalla verhoiltua tuolia ja sohva pöytineen ja tv-tasoineen. Ja Kukkapuron 418, josta käydään varmaan pian veristä taistelua, jahka ehdimme joskus perheen voimin istahtamaan töllöttimen ääreen.

Mutta ruokailutilan päätysenkki on vielä kokoamatta, koska senkin jalat ovat jälkitoimituksessa. Makuuhuoneen työpistettä ei ole vielä edes ehditty hankkimaan, mutta eipä uudesta tietokoneestakaan ole vielä toimitettu kuin keskusyksikön kotelo. Lastenhuoneen Lundia odottaa autotallissa kesää ja uutta maalipintaa. Vaarivainaan penkki on hiomatta ja öljyämättä. Verhotangot ovat vielä kaupassa, joten verhojakaan en ole vielä saanut ripustettua.

Matot sen sijaan ovat löytäneet jo tiensä uuteen osoitteeseen. Ipanan huoneessa näyttää kasvavan nurmikko, olohuoneessa on betoninharmaata narupunosta ja jättikokoinen petroolinsininen pitsiliina. Ja tätä kirjoittaessani mies on hakemassa Ruotsista saapunutta pakettia, jota lähetti ei koskaan onnistunut kotiin asti kantamaan; siellä pitäisi olla matot eteiseen ja pukuhuoneeseen.

Taulut ovat ripustamatta. Nurkissa lojuu vieläkin muuttolaatikoita.

Ai niin. Ennen kesäkuuta keittiön pöytätasot revitään irti ja tilalle asennetaan mustaa, kiiltävää kiveä. Että se siitä siististä kodista sitten.

Kamera on edelleen jossain muuttolaatikossa.

Ja minä vietän kesälomani vissiin jossain lataamossa tällä menolla.

%d bloggers like this: