Skip to content

Posts tagged ‘muutto’

Kaaos

Kunpa voisinkin sanoa, että koti on valmis ja viimeisen päälle, vaan kun ei ole.

Huonekalut on tosin jo purettu paketeistaan. On iso ruokapöytä, kuusi valkoisella nahkalla verhoiltua tuolia ja sohva pöytineen ja tv-tasoineen. Ja Kukkapuron 418, josta käydään varmaan pian veristä taistelua, jahka ehdimme joskus perheen voimin istahtamaan töllöttimen ääreen.

Mutta ruokailutilan päätysenkki on vielä kokoamatta, koska senkin jalat ovat jälkitoimituksessa. Makuuhuoneen työpistettä ei ole vielä edes ehditty hankkimaan, mutta eipä uudesta tietokoneestakaan ole vielä toimitettu kuin keskusyksikön kotelo. Lastenhuoneen Lundia odottaa autotallissa kesää ja uutta maalipintaa. Vaarivainaan penkki on hiomatta ja öljyämättä. Verhotangot ovat vielä kaupassa, joten verhojakaan en ole vielä saanut ripustettua.

Matot sen sijaan ovat löytäneet jo tiensä uuteen osoitteeseen. Ipanan huoneessa näyttää kasvavan nurmikko, olohuoneessa on betoninharmaata narupunosta ja jättikokoinen petroolinsininen pitsiliina. Ja tätä kirjoittaessani mies on hakemassa Ruotsista saapunutta pakettia, jota lähetti ei koskaan onnistunut kotiin asti kantamaan; siellä pitäisi olla matot eteiseen ja pukuhuoneeseen.

Taulut ovat ripustamatta. Nurkissa lojuu vieläkin muuttolaatikoita.

Ai niin. Ennen kesäkuuta keittiön pöytätasot revitään irti ja tilalle asennetaan mustaa, kiiltävää kiveä. Että se siitä siististä kodista sitten.

Kamera on edelleen jossain muuttolaatikossa.

Ja minä vietän kesälomani vissiin jossain lataamossa tällä menolla.

Uudessa kodissa

Vanha talo on nyt lopullisesti jätetty taakse ja elämää uudessa kodissa opetellaan pahvilaatikoiden ja tavaravuorien keskellä.

Kaikki, ihan kaikki, on hujanhajan, valkoinen lattia on aivan järkyttävässä ryönässä, eikä pesukonettakaan ole saatu vielä kytkettyä omalle paikalleen, koska koneen eteen tulevia liukuovia täytyy siirtää.

Sänky sentään on saatu makuuhuoneeseen, joskin muuten makuuhuoneen sisustus koostuukin sitten muuttolaatikoista. Saunassakin on muuttolaatikoita.

Niin ja joko mainitsin autotallin? Se on myös täynnä muuttolaatikoita ja sekalaista rompetta.

Ei vissiin valmistu vapuksi tämä kortteeri.

P.S. Laittaisin tähän mieluusti pari kuvaa kaaoksesta, mutta kamera on -arvasitte oikein!- muuttolaatikossa!

Muuttoa pukkaa

Muuttoon on enää kaksi päivää aikaa ja kuten aikaisemmissakin muutoissa, tuntuu jälleen kerran siltä, että aika loppuu kesken. Valtaosa talon asuinkerroksen tavaroista on jo pakattu, mutta alakerran autotalli ja varasto ovat vielä auttamattomasti hujanhajan; tavaraa on lajittelematta, pakkaamatta, roudaamatta kierrätykseen, kaatopaikalle ja uuteen kotiin.

En ole vieläkään bongannut mielestäni ruokailutilan mattoa, kuten en myöskään eteiskäytävän mattoa. Lastenhuoneen seinää päästään maalaamaan vasta perjantaina ja vanhempien makuuhuoneeseen suunniteltu työpiste ei ehkä toteudukaan, sillä ikkunan alakarmi on tosi matalalla, enkä tahdo pöydän peittävän ikkunasta senttiäkään. Vessan valaisin täytyy vaihtaa, sillä siinä ei ole sähköpistoketta ja keittiön pöytälevy täytyy öljytä; pahimmassa tapauksessa myös hioa, ellei entinen asukas ole saanut sitä hiottua. Keittiön ja olohuoneen väliset portaat täytyy myös hioa ja petsata ja portaikkoon täytyy saada kaide ensitilassa.

Hyvää on se, että entinen asukas on palkannut siivoojan putsaamaan asunnon läpikotaisin kaappeja ja ikkunoita myöten, joten minun ei tarvitse tarttua luuttuun kuin vanhassa asunnossa.

Toinen hyvä asia on se, että nyt, kun vihdoin ja viimein muutamme, saan varmaankin hankittua himoitsemani Kitchen Aidin. Vanhaan keittiöön tuollainen retrojättiläinen ei olisi millään sopinut, mutta uudessa keittiössä se pääsee paraatipaikalle jo pelkästään siksi, että se on niin hieno. Sääli ettei sitä kuitenkaan saa turkoosina.

En osaa päättää haluaisinko pinkin vai niklatun.

Valintoja, valintoja!

(Kuva: Kitchen Aid)

Huonekaluostoksilla

Miten ihmeessä loma tuntuu aina karkaavan alta juuri kun on päässyt vauhtiin ja saanut psyykattua itsensä rentoon mielentilaan? Ja miten ihmeessä lomalla tulee usein nukuttua vähemmän, kuin silloin, kun leipätyöt kaatuvat niskaan?

Toiseksi viimeinen lomapäivä oli alunperin tarkoitus käyttää autotallin ja varaston setvimiseen ja lajitteluun. Kuudessa vuodessa tyhjänpäiväistä rompetta on kertynyt pilvin pimein ja koska varastotilaa on ollut yllin kyllin, ei mitään ole varsinaisesti tullut heitettyä pois, vaan varaston hyllyille on arkistoitu kaikkea kukkaruukuista kelloradioihin. Itseasiassa varastosta löytyisi tarpeet vaikka pommin rakentamiseen. Ei sillä, että kotitekoiselle pommille olisi juuri nyt mitään käyttöä.

Romun lajittelun sijaan päädyimme kuitenkin Vantaan Variston huonekaluliikekeskittymän ytimeen tarkoituksenamme vain tutustua tarjontaan, koska hankintalistalla on roikkunut jo pitkään olohuoneeseen sopiva televisiotaso.

Koska Iskusta oli hyviä kokemuksia jo syksyltä, kun etsimme uuteen kotiimme sopivaa sohvaa ja ruokailuryhmää, suuntasimme muitta mutkitta sinne. Kävi sitten vielä niinkin mainiosti, että paikalla oli myös meitä aikaisemmin palvellut, ehkäpä maailman aurinkoisin asiakaspalvelija Niina, niin lienee sanomattakin selvää, että paikalta poistuttiin tilauskirja ja lasku povitaskussa ja ruokailutilan matto ja yksi svengaava lattiavalaisinmalli mietintämyssyyn ahdettuna. Ja sisustusbudjetista lohkesi taas melkoinen siivu.

Kuva antaa hieman viitettä siitä, millaiseen ratkaisuun päädyimme. Tv-taso ei mielestäni ole huonekaluista lähestulkoonkaan se kaikkein seksikkäin ja siitäkin huolimatta, että uudessa kodissamme tyhmälaatikko on ripustettu seinälle, on digiboksille ja rakkaan aviomieheni himoitsemalle pelikonsolille ja blu-ray-soittimelle jokin säilytyskaluste oltava. Miksei sitten kiiltävä, valkoinen ja muodoiltaan pelkistetty, lasipintainen Focus. Kotiimme tulee siis nimenomaan vain tuon kuvan osoittama alataso, hieman korkeammilla jaloilla. Supermatala taso olisi tietenkin paljon namumpi ratkaisu, mutta lapsi- ja eläinperheessä imurilla täytyy päästä huonekalujen alle. Siitä en Ylimpänä Mopinhaltijana suostu tinkimään. Olen perinyt äidiltäni ja äidinäidiltäni vimman siivoamiseen ja helvetti on irti, ellen saa nitistettyä pölykoiria hengiltä jo heti tuoreeltaan.

Tulin kuolanneeksi myös Kaanin Silta-tason perään, mutta let’s face it folks, aina ei kannata hankkia haluamaansa, koska se, mitä haluaa, romuttaa helposti budjetin ja voi olla hyvinkin epäkäytännöllistä.

Ja tv-tason alla rehottava johtoviidakko on epäkäytännöllinen. Ja tosi ruma.

Tosin rumaan ja epäkäytännölliseen johtoviidakkoon on vinkeä ja suloinen ratkaisu, jota aion kyllä tavalla tai toisella hyödyntää vain tuodakseni kodin sisustukseen jotain, joka ei ole kulmikasta ja mustavalkoista. Linkin takana vinkeää ja söpöä, klikkaa omalla vastuulla.

(Kuvat: Isku ja Kaani)

Uusi osoite

Minä olen sitä mieltä, että aika ajoin maisemanvaihto tekee ihmiselle hyvää.

Krooniselle muuttajalle viisi vuotta samassa osoitteessa on todella pitkä aika. Pidemmän ajan olen asunut vain lapsuudenkodissani. Ei sillä, että tässäkään osoitteessa olisi varsinaisesti mitään vikaa ollut, mutta talouden tarpeet ja fyysiset puitteet eivät vain kohdanneet. On siis aika vaihtaa maisemaa.

Uusimaalainen pikkukylä vaihtuu hieman, mutta vain hieman, suurempaan taajamaan. Pienehkö omakotitalo vaihtuu suurehkoon rivitalokolmioon. Sekalainen sisustus vaihtuu yksinkertaisempaan ja virtavivaisempaan.

Mies, lapsi ja koira säilyvät.

%d bloggers like this: